Todetaanpa nyt ensimmäisenä, että olisi kauhean
kätevää, jos joskus oppisi lukemaan tehtävänavannon ennen kuin alkaa tehdä
tehtävää, pääsisi ehkä vähän vähemmällä… Mutta siis joo, nyt se on luettu eli
koitetaanpa tehdä tämä tutkimusaiheita koskeva postaus.
Aiheena meillä siis on henkilöbrändin ja omakuvan
rakentuminen sosiaalisessa mediassa. Tutkimusaiheita oli odotetumpaa hankalampi
löytää, mutta löytyihän sieltä onneksi muutamia tutkimuksia, jotka käsittelevät
aihettamme, tai ainakin liippaavat tarpeeksi läheltä.
Ensimmäisestä löytämästäni tutkimuksesta olenkin jo
kirjoitellut aiemmin, mutta kertaus on opintojen äiti :) Mitja D. Backin,
Juliane M. Stopferin, Simine Vaziren, Sam Gaddisin, Stefan C. Schmuklen, Boris
Egloffin ja Samuel D. Goslingin (2010) tutkimuksen tarkoituksena oli siis tutkia sosiaalisen
median käyttäjien profiileja, ja selvittää antavatko profiilit oikean ja totuudenmukaisen kuvan käyttäjästä.
Tutkimus toteutettiin testaamalla kaksi kilpailevaa hypoteesia: idealized
virtual-identity -hypoteesi ja extended real-life -hypoteesi.
Toinen tutkimus ”The
Role of Friends’ Appearance and Behavior on Evaluations of Individualson
Facebook: Are We Known by the Company We Keep?” jatkoi osittain samaa
linjaa, ja tarkastelee sitä, millaisen kuvan sosiaalisen median profiiliin
tallennetut tiedot antavat profiilin omistajasta. Artikkelin kirjoittajat Joseph
B. Waltherl, Brandon Van Der Heide, Sang-Yeon Kim, David Westerman ja Stephanie
Tom Tong (2008) tarkastelevat sitä, millainen vaikutus muiden ihmisten
kirjoituksilla on siihen millaisen kuvan ulkopuolinen katsoja profiilista saa. Toisin
kuin ensin mainittu, tämä käsittääkseni tutkii profiilia kokonaisuudessaan eikä
vain sitä mitä käyttäjä itse kertoo ja kirjoittaa, vaan myös sitä, mitä muut
käyttäjälle kirjoittavat. (tutkimus on mielestäni hyvä, koska myös toisten
postauksista on arveltavissa millainen ihminen profiilin takana on).
Brandon Van Der Heiden, Jonathan D. D’Angelon ja
Erin M. Schumakerin (2012) tutkimus “The Effects of Verbal Versus Photographic Self-Presentation
on Impression Formationin Facebook” käsittelee myös ihmiskuvan muodostumista Facebookissa, mutta tutkimusta
tehdessä selviteltiin yksilön kuvien ja tekstien vaikutusta henkilökuvan
muodostumiseen. Kuvien ja tekstin vertailu erottaa tämän edellä mainituista
tutkimuksista.
Jenny Rosenbergin ja Nichole Egbertin (2011) artikkeli tutkii
myöskin henkilökuvan rakentumista sosiaalisessa mediassa. Rosenberg ja Egberg
toteavat sosiaalisen median myötä yksilöillä olevan mahdollisuuden luoda
mielikuvia itsestään rajattomasti. Internetin käyttäjät käyttävät verkostoitumiseen
sosiaalisen median profiileja, ja juuri nämä profiilit vaikuttavat siihen,
miten muut heidät näkevät. Tutkimuksessa pyritäänkin selvittämään miten
yksilöiden persoonallisuus ja luonteenpiirteet ja huoli toissijaisista asioista
vaikuttaa itsensä esittämistaktiikkaan/ esittäytymistaktiikkaan, jota on
käytetty Facebookissa.
Viimeinen, muttei vähäisin esittelemäni tutkimus on “Show me your friends and I will tell you
what type of person you are: How one’s profile, number
of friends, and type of friends influence
impression formation on social network sites”, jonka on tehnyt Sonja Utz. Tutkimus käsittelee mielikuvan
muodostumista sosiaalisessa mediassa keskittyen Hollantilaiseen
Hyves-palveluun. Tutkimus selvittää miten yksilön itse jakama tieto, ystävien
jakama tieto sekä ystävien määrä vaikuttaa yksilön suosioon sekä sosiaaliseen
viehättävyyteen, ja siihen millaisen kuvan yksilöstä saa.
Mainitaan nyt sitten lopuksi vielä Henrik Saaren
gradu “Itsensä esittäminen Facebookissa: eri-ikäisten käyttäjien käsitykset ja
kokemukset verkostopalvelussa esiintymisestä”. Se liippaa hävyttömän läheltä
meidän aihetta ja se löytyy täältä: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04508.pdf
-Eeva
-Eeva
Teillä on todella kiinnostava aihe ja mietinkin että miksi en valinnut tätä lähempään tarkasteluun, koska se liippaa läheltä omaakin aihetta. Erityisesti tuohon Utzin tutkimukseen olisi kiinnostavaa perehtyä paremminkin! Jään innolla odottamaa tänne erityisesti tämän tutkimuksen tuloksia! :)
VastaaPoistaAihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen! Kirjoittelin yhdelle toiselle kurssille tästä aiheesta myös esseetä. Facebook on mahtava välinen toisten ihmisten tirkistelyyn, mikä lukemani kirjan mukaan on lisännyt meidän tarvetta itsemme esittelyyn ja oman kuvamme ”brändäykseen”. Erään artikkelin mukaan olemme niin huolissamme omasta kuvastamme sosiaalisessa mediassa, että se lähentelee jo narsismia.
VastaaPoistaNämä valitsemanne tutkimukset heijastelevat aihepiirin laajuutta sekä tutkimusaiheiden että tutkimustulosten osalta. Esimerkiksi ensimmäisenä mainitsemassasi tutkimuksessa tuloksena oli, että Facebook toimii ihmisten "laajennettuna" minänä, kun taas muissa tutkimuksissa on myös ehdotettu Facebookin voivan toimia myös ihanneminän esittelemisenä.
VastaaPoistaJos katson omaa kaveripiiriäni Facebookissa huomaan, että käyttötapoja on hyvin erilaisia. Osa käy läpi siellä synkimpiäkin hetkiä elämästään julkisesti, osa päivittää statustaan vain hyvinä hetkinä. Toiset käyttävät profiilia enemmän työminän esilletuomiseen, toisille se on täysin henkilökohtainen. Käyttötapoja on siis varmasti melkein yhtä paljon kuin käyttäjiä.
Kannattaa muuten kiinnittää huomiota siihen, että kun puhutte Facebookista, puhutte vain yhdestä sosiaalisen median palvelusta, ette siis "the" sosiaalisesta mediasta. Käsitteen sosiaalinen media alle kun lasketaan palveluita aina Facebookista wikeihin ja virtuaalimaailmoihin.
Tuota Sonja Utzin artikkelia lueskelin itse toisen tehtävän yhteydessä, ja se vaikutti oikein mielenkiintoiselta! Uskon, että kaikki sosiaalisen median käyttäjät ovat jotenkin oppineet tekemään johtopäätöksiä toisista käyttäjistä heidän profiilikuviensa ja kavereidensa perusteella. Hassua, mutta toisaalta kovin luonnollista.
VastaaPoista