perjantai 20. huhtikuuta 2012

Henkilöbrändiaiheisia tutkimuksia ja niiden aiheita, mutta tällä kertaa vain neljä!


Blogimme aihe on henkilöbrändin ja omakuvan rakentaminen sosiaalisessa mediassa. Kartoitan löytämieni tutkimusten aiheita tässä nyt neljän tieteellisen artikkelin voimin. Aiheemme on mielenkiintoinen ja tuore ja siitä löytyy tutkimusta jo jonkin verran, pieniä ongelmia on kuitenkin ollut. Tästä johtuen minäkin käytän tässä blogikirjoituksessani vain neljää artikkelia viiden sijaan. Seuraavassa päivityksessä on toivon mukaan mukana jo viides tieteellinen teksti. Etten nyt kuitenkaan ilmoittaudu julkisesti luuseriksi käytän viidentenä lähteenä Heli Sirkiän blogia, jossa hän on pohtinut henkilöbrändin määritelmää lähinnä markkinoinnin näkökulmasta.

Heli Sirkiän mukaan käsite henkilöbrändi ei poikkea juurikaan perinteisestä yrityksen brändistä. Sillä voidaan tarkoittaa paitsi julkisuuden henkilöä tai artistia, asiantuntijaa, yrittäjää myös ketä tahansa ihmistä ja hänen maineensa ja imagonsa yhdistelmää. Henkilöbrändi on noussut esille erityisesti sosiaalisen median yleistyessä ja arkipäiväistyessä.  Kiinnostuitko? No käy vaan huviksesi lukemassa lisää osoitteessa: http://helisirkia.blogspot.com/

Valitsemani artikkelit käsittelevät kaikki henkilöbrändiä ja imagon rakentamista sosiaalisessa mediassa ja Facebookissa hieman erinäkökulmista. Privacy, professionalism and Facebook: a dilemma for young doctors (Joanna MacDonald, Sangsu Sohn & Pete Ellis, 2010) käsittelee lääkäriopiskelijoiden Facebookin käyttöä, sitä kuinka paljon ja kuinka usein opiskelijat käyttävät Facebookkia ja mitä tietoja he itsestään julkaisevat.

Norjalaisten tutkijoiden artikkeli Too many Facebook ”Friends”? Content sharing and sosiability versus the need for privacy in social network sites (Brandzaeg, Petter Bae , Marika Lüders & Jan Håvard Skjetne, 2010) käsittelee myös omien tietojen jakamista Facebookissa ja pohtii olisiko yksilöllisyys kuitenkin joskus arvokkaampaa kuin liiallinen sosiaalisuus. Samantapainen tutkimusaihe on myös Peluchette, Joyn ja Katharine Karlin vuonna 2009 julkaisema artikkeli Examine students’ intended image on facebook ”What were they thinkin?!”.  Tutkimuksessa pohditaan sitä minkä takia nuoret opiskelijat käyttäytyvät Faceboookissa niin kuin käyttäytyvät. Toisin sanoen miksi he julkaisevat Facebookissa materiaalia, joka voi olla esimerkiksi työnantajien mielestä kyseenalaista ja epäkorrektia.  

Henkilökohtaisen tiedon jakaminen on selkeimpiä tutkimusmenetelmiä, jolla voi tutkia henkilöbrändin rakentamista sosiaalisessa mediassa. Lähestymistavasta tekee selkeän se, että sen voi toteuttaa kvantitatiivisesti ja ikään kuin katsoa jaetun tiedon määrästä millaista kuvaa ihmiset haluavat itsestään Facebookissa antaa. Tätä lähestymistapaa on käytetty kolmessa edellisessä artikkelissa ja mielestäni melko mielenkiintoisella tavalla.

Bloginpäivityskaveri
Viimeinen esittelemäni artikkeli on Michele M. Stranon vuonna 2008 julkaisemasta tutkimuksesta User Descriptions and Interpretations of Self-Presentation through Facebook Profile Images,  artikkeli  on löydettävissä elektronisesta julkaisusta Journal of psychosocial research on cyperspace osoitteesta: http://www.cyberpsychology.eu/view.php?cisloclanku=2008110402&article=5. Tutkimus on ensimmäisiä Facebookkia käsitteleviä tutkimuksia, jotka ovat yleistyneet muutaman vuoden sisällä valtavasti. Tutkimus käsittelee profiilikuvia, joita ihmiset päivittävät Facebookiin. Strano on pohtinut tutkimuksessa sitä kuinka ikä ja sukupuoli vaikuttaa siihen millaisia profiilikuvia Facebookin käyttäjät itsestään julkaisevat. Stranon artikkelissa on myös mielenkiintoinen lähestymistapa henkilöbrändin rakentamiseen facebookissa, profiilikuvien avulla, mutta ongelma on mielestäni se koska tutkimus on tehty. Luulen, että Facebookaajien käyttäytyminen on muuttunut neljässä vuodessa melko paljon ja tutkimus on jokseenkin vanhentunut.

-Viri

2 kommenttia:

  1. Nuo tutkimukset vaikuttivat hyviltä. Etenkin tuo missä tutkitaan nuorten ihmisten käyttäytymistä Facebookissa. Ihmiset päivittelevät profiiliinsa
    varmasti asioita, jotka saattavat esim. työnantajan näkökulmasta olla arveluttavaa. Profiili tulisikin mieluiten olla sujettu niin ettei ulkopuoliset näe juuri mitään. Iksityisyyden suojaaminen unohtuu helposti, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa.

    Lauri

    VastaaPoista
  2. Tutkimuksen tekeminen somen käyttämisestä itsensä brändäämiseen on varsin mielenkiintoinen aihe. Olisi mukava tietää kuinka esim. ikä, sukupuoli, sosiaalinen status ynnä muut tekijät vaikuttavat imagon viritykseen ja esiintyykö vertailuryhmien välillä suuria eroja.
    Tarkempi paneutuminen tämän brändäämisen mahdollisista vaikutuksista sen kohderyhmään vaikuttaisi myös hedelmälliseltä alueelta. Toisin sanoen kiinnostaisi tietää toimiiko tämä brändäys ja onko siitä hyötyä?
    T: Jani. L
    Facebookista tehtäviä tutkimuksia tuntuu olevan jo niin runsaasti, että mielenkiintoista olisi myös, jos facebook-tutkimuksista tehtäisiin tutkimusta.

    VastaaPoista