Facebook Profiles Reflect Actual Personality, Not Self-Idealization

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosiaalisen median käyttäjien profiileja, ja selvittää antavatko profiilit oikean ja totuudenmukaisen kuvan käyttäjästä.  Tutkimus toteutettiin testaamalla kaksi kilpailevaa hypoteesia: idealized virtual-identity -hypoteesi ja extended real-life -hypoteesi.

Idealized virtual-identity -hypoteesin mukaan sosiaalisen median profiileja käytetään luomaan ihanne/ideaali omakuva. Hypoteesin mukaan profiilin omistajat ”näyttävät” itsestään idealisoituja piirteitä, jotka eivät vastaa heidän todellista persoonaansa. Näin ollen sosiaalisessa mediassa olevien profiilien tulisi heijastaa profiilin omistajan ihannekuvaa itsestään, eikä paljastaa sitä, millaisia profiilien takana olevat ihmiset oikeasti ovat.

Extended real-life -hypoteesin mukaan sosiaalinen media voi olla laajennettu sosiaalinen konteksti, jossa ilmaistaan todellisen persoonallisuuden piirteitä kommunikoidessa muiden kanssa sekä jakaessa tietoa itsestä. Hypoteesin mukaan ihannekuvan luominen ja jakaminen onkin sosiaalisessa mediassa vaikeaa esimerkiksi omien seinäkirjoitusten ja ystävien takia, jotka artikkelin mukaan ”antavat palautetta” profiileista. Jos hypoteesi on oikeassa, tutkittavien persoona ja persoonallisuuden piirteet tulisi pystyä päättelemään vain profiilia tarkastelemalla.

Tutkimukseen osallistui 236 17–22-vuotiasta sosiaalisen media käyttäjää Yhdysvalloista ja Saksasta. Osallistujat tutkittiin Big Five -persoonallisuus näkemyksen mukaan (googlasin Big Five -näkemyksen ja  kävi ilmi, että sen mukaan persoonallisuuden voi tiivistää viideksi piirteeksi, jotka eivät ole kulttuuri- eivätkä sukupuolisidonnaisia. Siihen kuuluvat ekstroversio, neuroottisuus, tunnollisuus, miellyttävyys ja avoimuus).  Osallistujia myös pyydettiin kuvaamaan itse, millaisia he mieluiten haluaisivat olla.

Tutkimusassistentit arvioivat jokaisen  profiilin ilman aikarajoitusta, ja arvioivat niiden tarjoamia vaikutelmia profiilien omistajista käyttämällä tarkkailija-arviolomaketta. Tarkkailijoiden havainnoista otettiin ”keskiarvo” (sikäli, jos oikein ymmärsin :) ), ja arvioit taulukoitiin. Analyysi-vaiheessa muun muassa osallistujien arviot ihanne-minästä, ja siitä millaisia he haluaisit olla yhdistettiin tutkimusassistenttien saamiin tuloksiin.

Tuloset vastasivat extended real-life -hypoteesia. Tulokset siis viittaavat siihen, että sosiaalisen median käyttäjät eivät pyri edistämään tai luomaan ihanne virtuaali-identiteettiä. Sosiaalisissa medioissa ihmiset pystyvät ilmaisemaan itseään ja kommunikoimaan omana itsenään, ja artikkeli ehdottaakin, että se olisi syynä somen hurjaan suosioon. 

Jos kiinnostuit, lue lisää: http://pss.sagepub.com.proxy.tritonia.fi/content/21/3/372.full.pdf+html

Pikku jälkihuomiona voi sanoa, että artikkeli ei käyttänyt ilmaisua "sosiaalinen media", vaan siinä käytettiin ilmaisua "OSN" (on-line social networking). Mutta koska sosiaanen media -ilmaus on tutumpi kirjoittaa, käytin sitä :)

-Eeva