Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosiaalisen median
käyttäjien profiileja, ja selvittää antavatko profiilit oikean ja totuudenmukaisen kuvan käyttäjästä. Tutkimus toteutettiin
testaamalla kaksi kilpailevaa hypoteesia: idealized virtual-identity -hypoteesi
ja extended real-life -hypoteesi.
Idealized virtual-identity -hypoteesin mukaan sosiaalisen
median profiileja käytetään luomaan ihanne/ideaali omakuva. Hypoteesin mukaan
profiilin omistajat ”näyttävät” itsestään idealisoituja piirteitä, jotka eivät
vastaa heidän todellista persoonaansa. Näin ollen sosiaalisessa mediassa
olevien profiilien tulisi heijastaa profiilin omistajan ihannekuvaa itsestään,
eikä paljastaa sitä, millaisia profiilien takana olevat ihmiset oikeasti ovat.
Extended real-life -hypoteesin mukaan sosiaalinen media voi
olla laajennettu sosiaalinen konteksti, jossa ilmaistaan todellisen
persoonallisuuden piirteitä kommunikoidessa muiden kanssa sekä jakaessa tietoa
itsestä. Hypoteesin mukaan ihannekuvan luominen ja jakaminen onkin
sosiaalisessa mediassa vaikeaa esimerkiksi omien seinäkirjoitusten ja ystävien
takia, jotka artikkelin
mukaan ”antavat palautetta” profiileista. Jos hypoteesi on oikeassa,
tutkittavien persoona ja persoonallisuuden piirteet tulisi pystyä päättelemään
vain profiilia tarkastelemalla.
Tutkimukseen osallistui 236 17–22-vuotiasta sosiaalisen
media käyttäjää Yhdysvalloista ja Saksasta. Osallistujat tutkittiin Big Five
-persoonallisuus näkemyksen mukaan (googlasin Big Five -näkemyksen ja kävi ilmi, että sen mukaan persoonallisuuden
voi tiivistää viideksi piirteeksi, jotka eivät ole kulttuuri- eivätkä
sukupuolisidonnaisia. Siihen kuuluvat ekstroversio,
neuroottisuus, tunnollisuus, miellyttävyys ja avoimuus). Osallistujia
myös pyydettiin kuvaamaan itse, millaisia he mieluiten haluaisivat olla.
Tutkimusassistentit arvioivat jokaisen profiilin ilman aikarajoitusta, ja arvioivat
niiden tarjoamia vaikutelmia profiilien omistajista käyttämällä
tarkkailija-arviolomaketta. Tarkkailijoiden havainnoista otettiin ”keskiarvo”
(sikäli, jos oikein ymmärsin :) ), ja arvioit taulukoitiin. Analyysi-vaiheessa
muun muassa osallistujien arviot ihanne-minästä, ja siitä millaisia he
haluaisit olla yhdistettiin tutkimusassistenttien saamiin tuloksiin.
Tuloset vastasivat extended real-life -hypoteesia. Tulokset siis
viittaavat siihen, että sosiaalisen median käyttäjät eivät pyri edistämään tai
luomaan ihanne virtuaali-identiteettiä. Sosiaalisissa medioissa ihmiset pystyvät
ilmaisemaan itseään ja kommunikoimaan omana itsenään, ja artikkeli ehdottaakin,
että se olisi syynä somen hurjaan suosioon.
Jos kiinnostuit, lue lisää: http://pss.sagepub.com.proxy.tritonia.fi/content/21/3/372.full.pdf+html
Pikku jälkihuomiona voi sanoa, että artikkeli ei käyttänyt ilmaisua "sosiaalinen media", vaan siinä käytettiin ilmaisua "OSN" (on-line social networking). Mutta koska sosiaanen media -ilmaus on tutumpi kirjoittaa, käytin sitä :)
-Eeva
Ihmisten tapa kommunikoida varmastikin vaihtelee paljon eri medioiden välillä. Facebookissa ihmiset eivät pysty piiloutumaan internetin anonyymiyden taakse, joten pelkästään jo se muuttaa viestintää realistisempaan suuntaan. Eli toisin sanoen facebookissa ihmiset ovat enemmän tai vähemmän vastuussa teoistaan ja sanoistaan. Toinen tekijä ihmisten minäkuvan rakentamisessa sosiaalisessa mediassa on toisten ihmisten antama tuki tietynlaiselle käytökselle ja toiminnalle. Tätä kautta ihmiset todennäköisesti pyrkivät siis tuottamaan sellaista sisältöä facebook-sivuilleen, joka sopii kohdeyleisölleen (kanssaihmisille). Kun sosiaalisista piireistä löytyy ihmisiä, jotka tuntevat kirjoittajan myös oikeassa maailmassa, ei mikä tahansa imagon viritys mene läpi, ja huijauksen paljastuessa kirjoittaja menettää kasvonsa samalla tavoin kuin todellisessakin maailmassa.
VastaaPoistaJani L