Kuten edellisestä kirjoituksesta huomasi, tutkimukset ovat
hyvin samankaltaisia. Aineistot on kerätty kyselytutkimuksella tai profiilien
tarkkailulla. Yllättävää ei siis ole, että myös aineistot ja tutkimusten kohderyhmät
ovat yhteneviä. Tutkimukseen osallistuneet ovat saman ikäisiä ja aineistot
laajuudeltaan kutakuinkin samankokoisia. Poikkeuksia kuitenkin on.
Suurinta aineistoa on käytetty Stranon (2008) tutkimuksessa,
jossa kyselytutkimus ja profiilikuva-analyysi toteutettiin 427 eri-ikäiselle
Facebookin käyttäjälle. Ikäjakauma näkyy
tässä:
Peluchetten (2009) tutkimuksessa (jota edellisessä
kirjoituksessa kutsuin Joyksi etunimen mukaan) kyselyjä lähetettiin 480 kpl,
joista vastanneita oli 346 yliopistossa opiskelevaa nuorta. Vastaajien
keski-ikä oli 20,5.
MacDonaldin (2010) tutkimus taas toteutettiin 338 nuorella
lääkärillä, joista 220:lla oli facebook-profiili. Voidaan siis sanoa, että
kyselytutkimus tehtiin 220 lääkärille, jotka kykenivät vastaamaan myös
jatkokysymyksiin heidän facebook-käyttäytymisestään.
Kleckin (2007) tutkimukseen osallistui 167 facebookin
käyttäjää, joille näytettiin vieraitten ihmisten facebook-profiileja, joista he
arvioivat kuinka viehättävä tai kiinnostusta herättävä kyseinen henkilö on.
Koehenkilöt olivat iältään 18-26-vuotiaita.
Viimeisenä Brandzaegin (2010) tutkimus, jossa oli ylivoimaisesti
pienin kohderyhmä. Tukijat haastattelivat kahdeksaa 16-33-vuotiasta sekä kahdeksaa
40-64-vuotiasta. Kohderyhmän pienessä koossa on otettava huomioon, että menetelmänä
oli haastattelu, jossa oli 16 avointa kysymystä. 16 henkilön vastaukset voivat tehdä
aineistosta laajemman kuin mitä äkkiseltään voisi luulla.
Viimeistä tutkimusta lukuun ottamatta, aineiston laajuudet
olivat melko samanlaisia. ikäryhmät vaihtelivat tutkimuksen tavoitteen mukaan,
oliko tarkoitus vertailla eri-ikäisten facebook-käyttäytymistä vai mitä.
-Viri
-Viri
Facebook-profiilitutkimusten kohdalla mietityttää, että olisiko tulokset samanlaisia, jos tutkimus tehtäisiin eri kansalaisuuksille. Ilmeisesti näissä tutkimuksissa on käytetty yhden maan kansalaisia. Itselleni on ainakin sosiaalista mediaa koskevasta kirjallisuudesta tullut sellainen kuva, että sosiaaliset mediat, Facebook ja Twitter eritoten, ovat hyvin kulttuurisidonnaisia. Eri maissa käytetään palveluita siis eri tavoilla.
VastaaPoistaVoisi olla mielenkiintoista tehdä vertailevaa tutkimusta eri maiden Facebook-profiilien välillä, ja tutkia asioita, joita ihmiset tuovat profiileissaan esille. Veikkaan, että tulokset tulisivat osoittamaan, että maiden välillä on eroja.