Esim. näillä menetelmillä vois tutkia:

Huomenta vain, tässä lähdin viimetingassa vielä kirjoittelemaan selailemieni tutkimusten menetelmistä. Palaan perjantaina luettelemiini artikkeleihin. Eetterissä siis tällä hetkellä Viri.

 Branzaegin (2010) tutkimuksen tavoitteena on tutkia Facebookin käyttäjien sisällön jakamista sekä sosiaalisuutta ja yksityisyyttä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii SNS-teoria, joka tulee sanoista content sharing and sosiability. Tavoitteeseen päästiin toteuttamalla haastattelu, joka koostui 16 avoimesta kysymyksestä. Menetelmä on aseteltu hienoon kaavioon, mikä selventää aihetta mukavasti.

Branzaegin tutkimus ei ollut ainut, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua tai kyselytutkimusta. Samantyyppinen oli myös Joyn ym. (2009) tutkimus, jossa nuorilta kysyttiin millaista materiaalia ja kuvia nuoret postaavat facebookiin ja millaisena he itse näkevät oman profiilinsa ja kuvan, jonka he itsestään facebookissa antavat. Lisäksi heiltä kysyttiin mitä he luulevat kuinka moni heidän profiilinsa tai muun jaetun materiaalin facebookissa näkee.

Stranon (2008) tutkimus oli yhdistelmä kyselytutkimusta ja kuva-analyysiä. Tutkijat kyselivät ensin avoimilla kysymyksillä facebookin käyttäjiltä, heidän profiilikuvistaan. Muun muassa minkä takia kyseinen kuva on valittu ja kuinka usein käyttäjä profiilikuvaansa vaihtaa. Haastattelun jälkeen tutkimusryhmä analysoi käyttäjien profiilikuvat ja teki niistä yhteenvetoa, kuinka eri-ikäiset ja eri sukupuolen edustajat eroavat profiilikuvavalinnoissaan.

Perinteinen facebookprofiilianalyysi oli MacDonaldin (2010) tutkimus. Tavoitteena oli tutkia kuinka nuoret, jo valmistuneet lääkärit käyttäytyvät facebookissa. Kenelle he jakavat tietoja ja kuinka suojattuja profiilit ovat. Tutkimuksessa käytiin läpi myös seuraavia asioita: seksuaalinen suuntautuminen, parisuhdestatus, uskonto, näkyykö kuvissa alkoholin nauttimista tai päihtyneenä olemista sekä kuinka usein ja paljon facebookkia käytetään. Menetelmänä käytettiin profiilien tarkkailua.

Olen ottanut mukaan myös viidennen artillelin, joka on Christine A. Kleckin ym. (2007) The Company you keep and the image you project: Putting your best face forward in online social networks.  Tutkimuksessa kohderyhmälle näytettiin vieraitten ihmisten Facebook-profiileja, kohderyhmän oli määrä arvioida kuinka viehättävinä he henkilöitä pitävät. Kyseessä oli niin sanottu Hypoteesimenetelmä, jossa tutkimuksen lähtökohtana oli kaksi hypoteesia:

Hypoteesi 1. Mitä suurempi kaverimäärä, sitä viehättävämpi henkilö.
Hypoteesi 2. Vaikutelma ihmisestä muodostuu jaetun materiaalin ja tietojen perusteella.

-Viri