Blogimme aihe on henkilöbrändin ja omakuvan rakentaminen
sosiaalisessa mediassa. Kartoitan löytämieni tutkimusten aiheita tässä nyt
neljän tieteellisen artikkelin voimin. Aiheemme on mielenkiintoinen ja tuore ja
siitä löytyy tutkimusta jo jonkin verran, pieniä ongelmia on kuitenkin ollut.
Tästä johtuen minäkin käytän tässä blogikirjoituksessani vain neljää artikkelia
viiden sijaan. Seuraavassa päivityksessä on toivon mukaan mukana jo viides tieteellinen
teksti. Etten nyt kuitenkaan ilmoittaudu julkisesti luuseriksi käytän viidentenä
lähteenä Heli Sirkiän blogia, jossa hän on pohtinut henkilöbrändin määritelmää
lähinnä markkinoinnin näkökulmasta.
Heli Sirkiän mukaan käsite henkilöbrändi ei poikkea juurikaan
perinteisestä yrityksen brändistä. Sillä voidaan tarkoittaa paitsi julkisuuden
henkilöä tai artistia, asiantuntijaa, yrittäjää myös ketä tahansa ihmistä ja
hänen maineensa ja imagonsa yhdistelmää. Henkilöbrändi on noussut esille erityisesti
sosiaalisen median yleistyessä ja arkipäiväistyessä. Kiinnostuitko? No käy vaan huviksesi lukemassa
lisää osoitteessa: http://helisirkia.blogspot.com/
Valitsemani artikkelit käsittelevät kaikki henkilöbrändiä ja
imagon rakentamista sosiaalisessa mediassa ja Facebookissa hieman
erinäkökulmista. Privacy, professionalism and Facebook: a dilemma for young
doctors (Joanna MacDonald, Sangsu Sohn & Pete Ellis, 2010) käsittelee lääkäriopiskelijoiden
Facebookin käyttöä, sitä kuinka paljon ja kuinka usein opiskelijat käyttävät
Facebookkia ja mitä tietoja he itsestään julkaisevat.
Norjalaisten tutkijoiden artikkeli Too many Facebook
”Friends”? Content sharing and sosiability versus the need for privacy in
social network sites (Brandzaeg, Petter Bae , Marika Lüders & Jan Håvard
Skjetne, 2010) käsittelee myös omien tietojen jakamista Facebookissa ja pohtii
olisiko yksilöllisyys kuitenkin joskus arvokkaampaa kuin liiallinen
sosiaalisuus. Samantapainen tutkimusaihe on myös Peluchette, Joyn ja Katharine
Karlin vuonna 2009 julkaisema artikkeli Examine students’ intended image on
facebook ”What were they thinkin?!”. Tutkimuksessa
pohditaan sitä minkä takia nuoret opiskelijat käyttäytyvät Faceboookissa niin
kuin käyttäytyvät. Toisin sanoen miksi he julkaisevat Facebookissa materiaalia,
joka voi olla esimerkiksi työnantajien mielestä kyseenalaista ja epäkorrektia.
Henkilökohtaisen tiedon jakaminen on selkeimpiä
tutkimusmenetelmiä, jolla voi tutkia henkilöbrändin rakentamista sosiaalisessa
mediassa. Lähestymistavasta tekee selkeän se, että sen voi toteuttaa
kvantitatiivisesti ja ikään kuin katsoa jaetun tiedon määrästä millaista kuvaa
ihmiset haluavat itsestään Facebookissa antaa. Tätä lähestymistapaa on käytetty
kolmessa edellisessä artikkelissa ja mielestäni melko mielenkiintoisella
tavalla.
![]() |
| Bloginpäivityskaveri |
-Viri

Nuo tutkimukset vaikuttivat hyviltä. Etenkin tuo missä tutkitaan nuorten ihmisten käyttäytymistä Facebookissa. Ihmiset päivittelevät profiiliinsa
VastaaPoistavarmasti asioita, jotka saattavat esim. työnantajan näkökulmasta olla arveluttavaa. Profiili tulisikin mieluiten olla sujettu niin ettei ulkopuoliset näe juuri mitään. Iksityisyyden suojaaminen unohtuu helposti, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa.
Lauri
Tutkimuksen tekeminen somen käyttämisestä itsensä brändäämiseen on varsin mielenkiintoinen aihe. Olisi mukava tietää kuinka esim. ikä, sukupuoli, sosiaalinen status ynnä muut tekijät vaikuttavat imagon viritykseen ja esiintyykö vertailuryhmien välillä suuria eroja.
VastaaPoistaTarkempi paneutuminen tämän brändäämisen mahdollisista vaikutuksista sen kohderyhmään vaikuttaisi myös hedelmälliseltä alueelta. Toisin sanoen kiinnostaisi tietää toimiiko tämä brändäys ja onko siitä hyötyä?
T: Jani. L
Facebookista tehtäviä tutkimuksia tuntuu olevan jo niin runsaasti, että mielenkiintoista olisi myös, jos facebook-tutkimuksista tehtäisiin tutkimusta.