Mietteitä menetelmistä

Tutkimusten menetelmät eivät suuremmin eroa toisistaan, lähes jokaisessa tutkimuksessa osallistujat arvioivat sosiaalisen median profiileja. Yhdessä tutkimuksessa (Backin 2010) tutkimusassistentit arvioivat tutkimukseen osallistujien profiilit, joten analyysikin pohjautui heidän arvioihin profiileista. Tutkimusassistentit arvioivat jokaisen  profiilin ilman aikarajoitusta, ja arvioivat niiden tarjoamia vaikutelmia profiilien omistajista käyttämällä tarkkailija-arviolomaketta. Tarkkailijoiden havainnoista otettiin keskiarvo ja arvioit taulukoitiin. Analyysi-vaiheessa muun muassa osallistujien arviot ihanne-minästä, ja siitä millaisia he haluaisit olla yhdistettiin tutkimusassistenttien saamiin tuloksiin.

Waltherin ym. (2008) tutkimuksen 389 osallistujaa arvioi Facebook-profiilin. Jokaiselle osallistujalle näyttiin yksi kahdeksasta Facebook-profiili-mallista, profiilit eivät siis olleet oikeita. Malliprofiileista vastaajat tarkastelivat profiilin omistajan itse kirjoittamia ja muiden hänelle kirjoittamia seinäkirjoituksia, ja kuvasivat saako niiden perusteella miellyttävän vai ei-miellyttävän ja positiivisen vai negatiivisen kuvan profiilinomistajasta. Tutkijat huomioivat sen, että joskus sukupuolten välinen fyysinen vetovoima vaikuttaa arvioihin ihmisestä, joten se huomioitiin analyysivaiheessa. Niinpä analyysi rakentui 2 (miellyttävä – ei-miellyttävä (kasvo)kuva) x 2 (positiivinen – negatiivinen seinäkirjoitus) x 2 (profiilin omistajan sukupuoli) x 2 (vastaajan sukupuoli). Tutkijat antoivat osallistujille netti-osoitteen, jossa he kävivät vastaamassa tutkimukseen, menettelemällä näin vastaajat vastasivat tutkimukseen luonnollisessa ympäristössä, joten tulos oli mahdollisesti luotettavampi. Netti-sivuilla oli piilotettu Javascrpt-koodi, jonka avulla vastaajalle ohjattiin satunnaisesti jokin tehdyistä profiileista.  Osallistujaa pyydettiin tarkastelamaan profiilia ja sitten vastaamaan kysymyksiin profiilin omistajasta seitsenportaisella Likertin asteikolla. Miellyttävyyttä tutkittiin muun muassa väittämän ” Luotan tämän henkilön kykyyn saada työt tehtyä” avulla.

Heiden ym. (2012) tutkimus oli kaksiosainen, mutta keskityn lähemmin  vain ensimmäiseen osaan, koska toisen osan tarkoituksena oli syventää ensimmäisen tuloksia ja pohtia niitä niin sanotusti pidemmälle. Tutkimukseen osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti neljään erilaiseen koeolosuhteeseen. Näissä koeolosuhteissa osallistujille annetut ärsykkeet heijastelivat eroja sosiaalisen suuntautumisen (kirjoitettu vs. kuvallinen) ja näiden valenssin (toiminnan kohteen arvon) välillä. Analysoitavat ryhmät jakautuivat siis seuraavalla tavalla: 2 (kuvallinen vs. kirjallinen) x 2 (ulospäin suuntautuneisuus vs. sisäänpäin suuntautuneisuus). Analyysivaiheessa ryhmiä 1–4 taulukoitiin ristiin. Selkeämmin ilmaistuna, tutkimuksessa vertailtiin kuvien ja tekstien välityksellä luotuja ihmiskuvia.

Myös Rosenbergin ja Egbergin (2011) menetelmänä oli kysely (yllätys!). Kysely oli viisiosainen ja se piti sisällään itsensä esittely -taktiikan, toissijaiset tavoitteet, omavalvonnan, machiavellismin (=valtapolitiikan) sekä yhteenkuuluvaisuuden tavoittelun, näiden viiden lisäksi vastaajien tuli antaa perustietoja itsestään ja Facebookin käytöstään. Itsensä esittelyn -taktiikkaa tutkittiin yhdeksänportaisella Likertin asteikolla, toissijaisia tavoitteita selviteltiin viisiportaisella Likertin asteikolla, omavalvontaa tarkasteltiin kuusiportaisella omavalvonta skaalalla (self-monitoring scale). Machiavellismiä tutkittiin the Mach IV scalen avulla ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta tutkittiin the Affinity-Seeking Instrumentin avulla.  Näiden toimenpiteiden jälkeen suoritettiin ristiintaulukointia.

Samoin kuin muut, myös Uzt (2010) käytti menetelmänään kyselyä. Osa vastaajista vastasi tutkimukseen valvotuissa olosuhteissa, kun taas osa vastasi omatoimisesti (kotona). Tutkimus alkoi kysymyksillä Hyvesin käytöstä ja siitä, miten pyrkii itsensä esittämään siellä. Nämä kysymykset eivät olleet relevantteja tutkimuksen kannalta. Varsinaiset tutkimuskysymykset käsittelivät esimerkkiprofiilia (Anouk), joka näytettiin vastaajille, ja heitä ohjeistettiin vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisen kuvan he saivat profiilista ja millaiseksi he arvioisivat Anoukin. Analyysiä varten tutkimus jaettiin 2 (kohdeprofiili: ulospäin suuntautunut vs. sisäänpäin suuntautunut) x 2 (ystävien määrä: vähän vs. paljon) x 2 (ystävien prof.kuvat: ulospäin suuntautunut vs. sisäänpäin suuntautunut). Analyysia varten edellä mainitut jälleen ristiintaulukoitiin.

Lyhyesti sanottuna, Facebookin ja yleensä sosiaalisen median tutkimuksessa kysely näyttää olevan melko suorittu menetelmä. Joka tosin on täysin ymmärrettävää, ei Facebookin käyttöä tai itsensä ilmaisua siellä voi oikein muullakaan tavalla tutkia. Tai ainakaan minulle ei tule mieleen, jos sinulle tulee, kerro toki! :)

Menetelmiä tutkiessa huomasin, että Likertin asteikko näytti olevan suosittu kyselyntoteutusväline, ymmärrettävää sekin, koska se on melko helppo laatia ja purkaa. Tosin myönnän, että osasta käytetyistä kyselty- tai jaottelu-tavoista en ollut kuullutkaan, esimerkiksi the Mach IV scale oli täysin uusi tuttavuus.

-Eeva